Meillä ei ole varaa ajatella Suomi-keskeisesti
Suomi tarvitsee kansainvälisiä menestyjiä. Tämä vaatii kansainvälistä osaamista, mutta ulkomaisten osaajien palkkaamisen pelko on usein esteenä lupaavien ideoiden viemisessä maailmalle tarpeeksi nopealla tahdilla.
Suomen vahvuuksiin kuuluu erinomainen koulutusjärjestelmä, infrastruktuuri ja teknologinen osaaminen, jotka houkuttelevat myös kansainvälisiä osaajia. Näiden vahvuuksien hyödyt jäävät kuitenkin pieniksi, jollei niiden tuomia mahdollisuuksia osata kaupallistaa ja viedä maailmalle. Suomi on erinomainen houkuttelemaan ulkomaalaisia tulevaisuuden huippuosaajia opiskelemaan, mutta epäonnistuu heidän työllistämisessään. Suomalaiset yritykset tuntuvat yhä suosivan suomalaisia työntekijöitä, monikulttuurisuuden pelätään olevan ristiriidassa suomalaisen arvomaailman kanssa, eikä diversiteetin vahvuuksia tiedosteta. Parhaimmat edellytykset kansainväliseen menestykseen on kuitenkin niillä yrityksillä, jotka ovat ensimmäisenä näiden huippuosaajien kimpussa työtarjousten kanssa.
Smarpilla olemme alusta lähtien lähteneet luomaan mahdollisimman monipuolista tiimiä, jolla on laaja ymmärrys eri markkinoista. Tämä on luonut meille erinomaiset valmiudet kansainväliseen menestykseen. 50 hengen tiimimme koostuu yli 20 eri kansallisuudesta ja suomalaisia työntekijöitä on prosentuaalisesti enemmän New Yorkin ja Lontoon toimistoillamme kuin Helsingin pääkonttorissamme. Tällä varmistamme, että koko tiimi ajattelee kansainvälisesti, emmekä keskity vain Suomen markkinan tarpeisiin. Näin voimme luoda arvoa paikasta riippumatta. Uskon, että monipuolinen tiimi on paras tiimi – jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, mitä lisäarvoa he luovat toisilleen?
Kansainväliset asiakkaamme ovat monikulttuurisia yhtiöitä. Jotta voimme ymmärtää asiakkaidemme tarpeet, tulee myös meidän olla monikulttuurinen. Monikulttuurisessa talossa kansainvälistä markkinaosaamista ei tarvitse etsiä ulkopuolelta. Voimme keskustella eri markkinoiden haasteista ja ymmärtää niiden taustoja paremmin omien työntekijöiden kokemusten perusteella. Kahvihuonekeskusteluista tulee mielenkiintoisempia, kun mielipiteet nojaavat kansainvälisiin kokemuksiin ja eriävät ajattelutavat hyväksytään. Biljardipöytäkin muuttuu hauskasta toimistokalusteesta tuottoisaksi keskustelualueeksi, jonka äärellä voi syntyä seuraava kilpailuetumme.
Diversiteetti tuo mukanaan omat haasteensa, mutta sen tuomat hyödyt, kuten monipuolinen ajattelu ja ideat ovat sen arvoisia. Eri kulttuurien, uskontojen ja toimintatapojen tuomat haasteet tulee hyväksyä ja yrityksen arvot asettaa niitä tukeviksi. Diversiteetti ruokkii itse itseään, kun erilaisilla taustoilla varustetut osaajat hakeutuvat monikulttuurisiin työpaikkoihin, joissa uskovat viihtyvän paremmin kun yksipuolisissa tiimeissä. Tätä ei tulisi pelätä vaan katsoa mahdollisuutena, jonka avulla voimme luoda seuraavat menestystarinat.
Diversiteetin hyötyjen saavuttaminen vaatii osallistavaa johtamista. Jos ajatuksia ei saada jaettua, diversiteetistä ei ole mitään hyötyä ja se voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vain kitkaa työntekijöiden välille. Ihmisille tulee tarjota mahdollisuus tuoda omia ajatuksiaan esille ilman, että heidän erilaisia näkemyksiään kyseenalaistetaan. Diversiteetti ei ole itseisarvo, mutta oikealla tavalla johdettuna sen tuomat ajatukset ovat elintärkeitä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.