Mainosrahoitteisen median tulevaisuus
Miltä näyttää mainosrahoitteinen media vuonna 2030?
Mainosrahoitteinen media elää murrosaikaa. Perinteitä vaalitaan, perinteisen liiketoiminnan aarteista luodaan uutta tai innovointia tehdään täysin erillään perinteistä. Asiat kehittyvät ja se johtaa eittämättä muutokseen. Pinnalla olevia aiheita ovat muun muassa johtaminen, palveluliiketoiminta, mainoskenttä ja sisällöt. Alla ajatuksiani siitä, miltä ne voisivat näyttää reilun kymmenen vuoden kuluttua tästä päivästä.
Hyvä johtaja vuonna 2030
Tulevaisuuden johtaja on ihmiskeskeinen, kannustava ja alaistensa onnistumisesta aidosti ilostuva. Esimiestyö on palveluammatti, jossa pyritään turvaamaan työntekijälle alusta, jossa hän voi kehittyä ja loistaa. Rajat ovat rakkautta, ja selkeästi määritelty työnkuva ja tavoitteet ovat järjestelmällisen toiminnan ja kasvun edellytykset myös jatkossa, vaikka tekemisen työkalut muuttuisivatkin. Hyvä johtaja osaa suhteuttaa henkilökohtaisen sparrauksen ja coachauksen tarpeen kuhunkin alaiseen yksilöllisesti, eikä tarjoa joukkopalvelua. Johtaja ei ole kaiken paras asiantuntija, vaan hyödyntää organisaationsa asiantuntijatiedon viisaasti liiketoiminnan kasvuun.
Hyvä johtaja johtaa ennen kaikkea työntekijän itsensä johtamista. On jokaisen työntekijän velvollisuus johtaa itseään osana tiimiä. Itsensä johtaminen pitää sisällään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpidon, oikean tiedon haalimisen, tiedon jakamisen, asenteen, kiinnostuneisuuden sekä työn ja vapaa-ajan sopivan suhteuttamisen toisiinsa. Hyvä johtaja auttaa työntekijää löytämään vahvuutensa ja luo turvallisen ympäristön kasvaa ja kehittyä työntekijänä. Hyvä johtaja on toiminnassaan esimerkillinen ja toimii eettisesti, oikeudellisesti ja johdonmukaisesti. Esimies katsoo, että tiimin tekeminen on tehokasta, bisnes-priorisoitua ja järkevää.
Tulevaisuudessa kehitys on ketterää. Jotta yritys voi menestyä nopeassa vauhdissa kehittyvällä alalla, tulee sillä olla kyky tehdä tehokkuutta ja kestävää kasvua tukevia ratkaisuja. Tämä tarkoittaa niistä toiminnoista luopumista, joille ei enää ole kysyntää ja niihin osa-alueisiin panostamista, joihin hiljaiset signaalit ja testitulokset rohkaisevat. Teknologian tulee olla huippuluokkaa kuten myös sitä käyttävien työntekijöiden. Tiimit sitoutetaan yhteen yhteisten arvojen kautta, jotka edustavat sitä tuotetta tai palvelua jonka parissa he työskentelevät. Myös ostopäätökset tehdään tulevaisuudessa vahvemmin perustuen arvoihin ja aatteisiin.
Palveluliiketoiminta vuonna 2030
Myynnin tuotesalkku monipuolistuu entisestään ja teknologinen vaatimustaso osaamiselle kasvaa. Tuotteita myydään tarinalla ja brändillä, mutta digitalisaation levitessä myös tietoturva- ja teknologiaosaaminen korostuvat. Teknologian kehitys mahdollistaa virtuaalisten seminaarien pitämisen, jolloin ihminen voi nauttia uutta tietoa myös tuhansien kilometrien päässä. Tämä mahdollistaa nopeamman kansainvälistymisen, mutta toisaalta myös nostaa kilpailutason korkealle. Aikaerojen vuoksi asiakaspalvelulta vaaditaan ympärivuorokautista valmiutta. Tuotemateriaali ja brändi tulee tehdä kansainvälisesti skaalautuvaksi ja asiakaspalvelun tulee varautua edistyksellisin kielikääntäjä palveluin. Ystävällisyys, asiantuntemus ja palvelualttius ovat asiakastyötä tekevän avainominaisuuksia. Oikeanlaiseen osaamiseen ja asenteeseen tullaan panostamaan entistä enemmän ja avaintekijöitä etsitään maailmanlaajuisesti.
Mainoskenttä vuonna 2030
Media-ala näyttää kehittyvän suuntaan, jossa digitaaliset ja kokemukselliset sisällöt tulevat olemaan yhä tärkeämpi osa tulevaisuutta. Sisällöt ovat jatkossakin yksi tärkeimmistä lähteistä kuluttajien kiinnostusten ja suunnitelmien analysointiin, minkä vuoksi ne jatkavat strategiassa datan kanssa käsi kädessä vielä pitkälle tulevaisuuteen. Kaupalliselta näkökulmalta tämä tarkoittaa uusien IR ja AR natiivi-innovaatioiden syntymistä, perinteisten bannerien yhä näytellessä pientä osaa liiketoiminnasta. Keinoälyn ymmärtäessä monipuolisemmin ihmisten tarpeita ja vallitsevia elämäntilanteita, voidaan kaupalliset palvelut ulottaa kuluttajan saataville entistä hienovaraisemmin ja aikaisempaa lisäarvollisempina. Markkinoijan kannalta tämä tarkoittaa entistä monipuolisempaa ja teknisempää tuotevalikoimaa.
Teknologian ja datan hyödyntämisen kehittyessä kyberturvallisuus ja yksityisyys nousevat suurempaan rooliin. Tuotteet ja palvelut ovat entistä henkilökohtaisempia. Kuluttajiin, joiden kokemuksiin pyritään vaikuttamaan, tulee suhtautua entistäkin hienovaraisemmin. Ne jotka eivät saa kerätyn datan hyödyntämistä lisäarvoa ja mukavuutta elämäänsä, kieltävät datan käytön. ”Ei mainoksia” kyltti jatkaa tällöin matkaansa postiluukuista ja verkon mainoksista aina datapalveluihin ja kodin älyteknologiaan. Tietyt lainalaisuudet eivät tule poistumaan, ne vain muuttavat muotoaan.
Mediasisällöt vuonna 2030
Sisällöissä vielä nykyisin hyvää ennakkosuunnittelua vaativa multimodaalisuus tulee pikkuhiljaa lisääntymään ja rutinoitumaan. Verkkoartikkeli saa aivan uusia ulottuvuuksia kun sen elävöittämiseen on käytetty pelkän tekstin sijaan myös ääntä, liikkuvaa kuvaa ja grafiikkaa. Tekniikan kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa myös vuorovaikutteisen ja elämyksellisen journalismin, jossa lukija voi osallistua uutisointiin sen aikana kysymyksin, kuvin tai pelillisin keinoin, kuten astumalla itse päähenkilön rooliin. Tietoa on niin paljon, että myös toimittajalla on väliä ja osa uskottavuutta syntyy myös toimittajan henkilöbrändistä.
Elämysten tarjoamisten lisäksi tulevaisuuden menestyvät mediat toimivat sisällön suodattajina, jolloin ne tuovat lukijalle ja kokijalle tarjolle vain oleellisen ja todellisen kaiken epäolennaisen joukosta. Tulemme joidenkin vuosien kuluttua elämään informaatiotulvan keskellä, jonka sekavuus nostaa lähdekriittisyyden ja inhimillisen informaationopeuden arvon pinnalle. Painettu teksti säilyttää arvonsa elämyksiä tuovana ja rauhoittavana elementtinä. Osa ihmisistä kaipaa teknologia-lomia metsän siimeksessä, ilman kännykkää ja somea.