Leikin manifesti
Kevään kunniaksi paljastan Suomen ehkä ainoan mahdollisuuden nousta takaisin menestyvien kansakuntien joukkoon. Keino on yksinkertainen, mutta todella lapsellinen. Niille, jotka eivät tätä usko – toivo on heidän kohdaltaan ehkä jo menetetty.
Osa 1 – Aika ennen betonilähiöitä ja homekouluja
Muistatko aikaa ennen teollista vallankumousta ja massatuotantoa? Et tietenkään. Mutta olet varmasti lukenut tai kuullut siitä? Se oli aikaa, jolloin kaikki ihmisen tuotokset olivat ainutlaatuisia, ihmisen valmistamia asioita. Se oli aikaa, jolloin kengiä teki suutari, vaatteita räätäli, tiilitaloja teki muurarimestari ja huonekaluja puuseppä. Se oli aikaa, jolloin elanto tehtiin uniikilla osaamisella. Aikaa, jolloin arvostettiin mestareita.
Yksi erinomainen esimerkki tästä on 1800-luvun lopussa rakennettu Pohjolan toimitalo Helsingin Aleksanterinkadulla. Tämä oudolta näyttävä vanha talo häikäisee yksityiskohdillaan pelkästään rappukäytävässä. Suosittelen tutustumaan tämän kerrostalon rappukäytävään – käsin tehtyyn vahtimestarin oveen, hissin elevaattori-puureliefiin, kerrostasojen penkkien puufiguureihin tai mestarien käsin takomiin valaisimiin. Uskomatonta luovuutta. Luovuutta, jota ei enää vaalita yhteiskunnassamme.
Osa 2 – Lastenleikki
Minä olen onnellinen, sillä olen aina pitänyt leikkimisestä. Leikki on se asia, joka saa meidät poikkeamaan annetuista malleista ja säännöistä, kuvittelemaan asioita ilman rajoja ja tekemään asioita, joita ei ole olemassa. Monesti minua pidetään lapsellisena, koska leikin.
Leikki ei ole kuitenkaan perinteisesti ollut lasten yksinoikeus. Historia osoittaa, että leikit ovat olleet nimenomaisesti aikuisten tapa olla yhteisöllisiä ja viettää aikaa keskenään. Aikuiset ovat kertoneet satuja toisilleen, tanssineet ja pelanneet. Leikkimisestä on tullut lasten juttu vasta silloin, kun aikuiset päättivät olla tärkeitä, tehokkaita ja vakavia. Aikuisista leikkiä ovat saaneet harrastaa vain taiteilijat, ja heitähän ei ole juurikaan arvostettu leikkimisensä vuoksi.
Lasten kanssa leikkiminen on monelle aikuiselle rankkaa. Ja sitäkin tehdään monesti vain koska se koetaan velvollisuutena lasta kohtaan.
Mutta missä ovat leikkivät aikuiset? Miksi aikuisten leikki on kiellettyä?
Osa 3 – Hiljaiset signaalit
Vilkaistaanpa hieman mitä nykyisyys näyttää. Voisiko olla totta, että uudet toimialat, joissa leikkiminen on keskeistä, olisivat ehkä menestyneet kansainvälisesti?
Peliteollisuus menestyy – leikkimällä. Monet startupit menestyvät leikkimällä yritystoimintaa. Linda Liukas opettaa maailmaa ohjelmoimaan leikin kautta. Modernin markkinoinnin kasvuhakkerointi on leikkiä. Uudet alkoholit pääsevät maailmanmaineeseen leikkimielisellä lähestymisellä. Esimerkkejä on vaikka kuinka.
Osa 4 – Leikin manifesti
Tämä kirjoitus on leikin manifesti. Vetoankin nyt sinuun, jotta alkaisit leikkimään enemmän kuin ennen. Unohda säännöt aina kun mahdollista. Leiki ajatuksella muuttaa prosessia paremmaksi. Leiki, että liiketoimintasi ei voi jatkua entisellään, koska koko infrastruktuurisi on viety. Älä tee asioita kuten aina on tehty, vaan keksi koko ajan uutta. Leiki viisivuotiaiden kanssa omaa bisnestäsi.
Uskomaton luovuus on tulevaisuuden suurin lisäarvon tuottaja. Siksi meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta olemme jatkossa luovia kaikessa, mitä teemme. Meidän on pakko unohtaa tuotantotaloudellinen ja tekninen tehokkuus, sillä emme pärjää. Meidän pitää pystyä rakentamaan jotain sellaista, minkä kilpailuvaltti ei ole työn hinta tai tehokkuus.
Tarvitsemme leikkiviä ammattilaisia, jotka kyseenalaistavat massaa ja ovat leikkien luovia. Tarvitsemme uusia ammatteja, joista löytyy tulevaisuuden muurarimestareita, kenkäseppiä, veneentekijöitä ja shamaaneja.
Meidän pitää leikkiä, sillä leikin kustannus on pienempi kuin tuotto. Leikki on meidän mahdollisuutemme, siis leikkikäämme.
Teos: Junarata, vaihde ja tulee vielä toinen vaihde