Suomi kuntoon alle 26-vuotiailla yrittäjillä
Keskustan viime vaaleissa lanseeraama #suomikuntoon-toteamus on kaikessa korniudessaan mainio. Huomaan lausahduksen siirtyneen ainakin osaksi myös omaa arkista, joskin hieman ironista, sananparsivarastoani. ”Hei, toi on hyvä kampanjaidea yhteiskunnalliselle toimijalle. Suomi kuntoon!”
Käsittelen paljon oman työni ohessa yrittäjyyttä ja olen ollut viime vuosina mukana monissa erilaisissa yrittäjyyttä ja sen tulevaisuutta sivuavissa hankkeissa. Minun oma #suomikuntoon-visioni on kaikessa lyhykäisyydessään seuraava:
Suomi tarvitsee lisää alle 26-vuotiaita yrittäjiä.
Koska elämme datan ja konkreettisten lukujen luvattua aikakautta, tavoitteena voisi olla se, että seuraavan 10 vuoden sisällä kaikista suomalaisista 26-vuotiaista 50% on joko kokeillut tai harjoittaa edelleen yritystoimintaa.
Mistä maaginen ikä tulee?
Kokemuksesta. Olin itse 26-vuotias kun perustimme Vapa Median. Opinnot olivat lähes pulkassa ja sekalaista alan työkokemusta takana jo useamman vuoden ajalta. Edessä oli valinta: jatkaako vakityössä vai kokeillako sittenkin jotain omaa. Itselläni sekä yhtiökumppanillani Ilonalla oli tuolloin jaettu mielikuva, millaisen yrityksen haluamme rakentaa ja selkeä näkemys siitä, mihin suuntaan markkina on muuttumassa. Päätimme lähteä suhteellisen kokemattomina tekijöinä haastamaan alaa tuntevia kehäkettuja.
Kokemattomuudesta. Olen jälkikäteen ymmärtänyt, kuinka onnekkaita olimme tuolloin siinä, etteivät työelämän valmiit mallit olleet vielä lamauttaneet meitä ajattelemaan jollakin tietyllä tavalla. Tämä perustui siihen yksinkertaiseen taustatekijään että olimme olleet työelämässä vielä suhteellisen vähän aikaa. Toisin sanoen kokemattomuutemme yrittäjinä ja markkinointialalla olivatkin selkeitä vahvuuksiamme. Maailma oli avoin ja mieli kanvaasi, jonka päälle saattoi alkaa kokeilla erilaisia värejä ja muotoja – sitä, miten asioita voitaisiin tehdä juuri tässä firmassa.
Matalasta kynnyksestä. Suurin osa ihmisistä ei pidä riskinotosta, koska riskeihin liittyy aina menetyksen mahdollisuus. Kun vuodet vierivät, kertyy ympärillemme yhä enemmän aineellisia ja aineettomia asioita jotka asettavat meidät hauraiksi ja saavat meidät karttamaan riskinottoa entisestään. Tämä voi tarkoittaa perhettä, hienoa titteliä, niskassa hönkivää suurta asuntolainaa – tai muuta materiaalista omaisuutta.
Ollessamme työelämän kynnyksellä emme omista vielä liikaa, tittelit eivät huimaa päätä ja olemme tottuneet matalaan palkkatasoon – samalla kynnys yrittäjyyteen ja sen mukana tulevaan epäonnistumisen riskiin on matalampi. Luonnollisesti taloudellisten riskien tulee olla sellaisia, jotka olemme valmiit kantamaan. Muistan itse miettineeni omaa riskinottoani seuraavasti: jos firma ei menesty, olen muutamaa tuhatta köyhempi, mutta toisaalta käynyt yrityksen pyörittämiseen ja liittyvän lyhyen oppimäärän. Kaupallinen koulutus käytännöllisessä paketissa. Investointi tuntui järkevältä.
Tulevaisuuden tekijöistä. Väittelin erään korkeakoulun edustajan kanssa siitä, onko parempi tuottaa tietoisesti vähemmän ja laadukkaampia nuorten vetämiä yrityksiä vai määrällisesti paljon yrittämistä kokeilleita nuoria. Uskon itse jälkimmäiseen tiehen.
Nuorten yrittäjien suuri määrä generoi paitsi jollain onnistumisprosentilla laatua, mutta mikä tärkeintä, se tuottaa automaattisesti paljon kokemuksia yrittäjyydestä. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita pelkästään positiivisia onnistumisen kokemuksia. Osa ihmisistä epäonnistuu tai ei vaan jaksa yrittäjyyden edellyttämässä prässissä. Nämäkin voivat olla hyviä asioita.
Kun saamme työelämään yhä enemmän näitä yrittäjyyttä kokeilleita nuoria, saamme muutettua myös kulttuurisia normeja, jotka liittyvät suomalaiseen työelämään. Saamme työntekijöitä, jotka ymmärtävät että epäonnistuminen ei aina suinkaan haittaa, vaan se voi peräti tuottaa tulevien esimiesten näkökulmasta kullan arvoista kokemusta. Saamme tekijöitä, jotka ymmärtävät yritysten taustalla jylläävistä monimutkaisista taloudellista realiteeteista, ja siitä että palkkarahat eivät tipu taivaasta kuun viimeisenä päivänä vaan ne pitää tehdä itse. Samalla rakennamme sukupolvea joka pitää sisällään niitä jatkuvasti peräänkuulutettuja yrittäjämäisesti työhön suhtautuvia työntekijöitä. Aika hyvä win-win, sanoisin.
Tässäpä kärkihanketta kerrakseen Sipilän hallitukselle. Verot alas alle 26-vuotiaille yrittäjille ja yrityksen perustaminen napin painalluksen päähän. Ja nyt ilman ironiaa: Suomi tulee kuntoon yhä kokeneemmilla ja kokemuksesta viisastuneilla tulevaisuuden tekijöillä.