Diversiteettimyllytystä
Kirjoitin viime viikolla Heebon blogissa tapauksesta Lyons vs. Hubspot. Inbound-markkinointitalo Hubspot oli muutama vuosi sitten palkannut 52-vuotiaan irtisanotun journalistin porukkaan, jonka keski-ikä jäi alle kolmenkymmenen. Hubspotin yrityskulttuuri on edelleen vahvasti keskittynyt tämän ikäisille hohdokkaan työyhteisön rakentamiseen. Lyons itse käyttää termiä ”frathouse culture”. Frathouse-termille on perusteensa. Hubspot on rakentanut kulttuurinsa saavuttaakseen aggressiiviset kasvutavoitteensa. Silloinen strategia oli asettanut tavoitteeksi moninkertaistaa myyntiä joka kuukausi, jotta yhtiöstä tulisi houkutteleva pörssisijoittajille. Nykyään saman tavoitteen tarkoituksena on ylläpitää yhtiön osakearvoa.
Näin aggressiivinen myyntikulttuuri sopii vain tietynlaisille ihmistyypeille: saavuteorientoituneille tyypeille, jotka nauttivat kilpailemisesta ja voittamisesta. Menestyvä myyjä on usein myös sangen sosiaalinen olento, joten hänenlaista tyyppiään liekittää yhtälö, jossa kovasta työstä palkitaan myös sosiaalisin palkinnoin, eli kovalla huvilla. Hubspotin olisi vaikea vastata strategiansa edellyttämiin, todella koviin vaatimuksiin toisenlaisella kulttuurilla, ja tällainen kulttuuri sattuu toimimaan erinomaisesti perheettömien, vasta aikuisuuteen astuneiden nuorten keskuudessa.
Lyonsin ja Hubspotin tapaus on herkullinen esimerkki siitä, miten käy kun rekrytointitilanteessa sivuutetaan tyystin yhteensopivuus yrityskulttuuriin. Lyons tiputtelee kirjassaan lukuisia otoksia epämiellyttäviksi kokemistaan Hubspot-kulttuurin piirteistä: palaverit, joissa puhuttiin nallelle olivat naurettavia, seinällinen karkkia oli kummallista, johdon tekemien päätösten sivuuttaminen oli erikoista, työpäivät, joina ei tehty töitä vaan rakennettiin tiimihenkeä olivat epäilyttäviä ja minkälaisessa yrityksessä on oma huone Nerf-aseilla käytävään taisteluun! Lyons ei kyennyt samaistumaan Hubspotin kulttuuriin. Hän koki toimintaympäristön ja ihmisten käyttäytymisen itselleen vieraana, omituisena, jopa vastenmielisenä.
Lyonsin ja Hubspotin tapaus tuli tietoisuuteemme siksi, että Lyons veti kokemuksistaan herneet nenään. Jos sattuu olemaan entinen Newsweekin teknologia-alan reportteri, varsin pätevä kynätaituri ja niin sanotusti pissed of, saattaa haluta pistää kasaan kirjan kokemuksistaan. Se julkaistiin huhtikuun alussa.
The lesson I learned is that when it comes to race and gender bias, the people running Silicon Valley at least pay lip service to wanting to do better — but with age discrimination they don’t even bother to lie. Making hiring and firing decisions based on age is illegal, but age discrimination is rampant in the tech industry, and everyone knows it, and everyone seems to accept it. - Dan Lyons
Lyons syyttää julkisesti Hubspotia ja Piilaaksoa räikeästä ikärasismista. Lyonsin kokemus ikärasismista on hieman poikkeuksellinen, sillä hän kuitenkin tuli palkatuksi Hubspotille iästään huolimatta. Saattaa olla, että Hubspot ei ole osannut julkisesti perustella asiaa korrektilla tavalla, mutta tosiasia on se, että Hubspotin kulttuuri ei valtaosalle meistä kokeneemmista edusta välttämättä enää tässä elämänvaiheessa ihanteellista ympäristöä. Jos Hubspot olisi ollut ikärasistinen, Lyons olisi voinut välttyä tältä kokemukselta tykkänään.
Oma ”syyttävä sormeni” osoittaa tasapuolisesti sekä Lyonsia että Hubspotia. Kumpainenkin sivuuttivat tyystin rekrytointitilanteessa arviot siitä, sopivatko osapuolet yrityskulttuurillisesti yhteen vai eivät. Mikäli tätä asiaa olisi tarkasteltu vähintään yhtä suurella luupilla kuin aiempaa työhistoriaa ja taitoja, oltaisiin todennäköisesti heti huomattu, että match tällä saralla on olematon ja riskit yhteiselle onnistumiselle erittäin suuret. Ongelma on se, että yrityskulttuurin merkitystä työssä onnistumiselle ei osata ottaa tosissaan.
Hubspot on julkisesti puhunut tarpeestaan kasvattaa diversiteettiä yhtiössään. Diversiteetti puhutti muuten brittejä vuosina 1996-2000 opiskellessani Englannissa. Useammat televisiokanavat saivat silloin kyytiä, koska uutisissa ei ollut yhtään mustaa uutisten lukijaa. Musta uutistenlukija edusti tuohon aikaan suomalaisen naisjohtajan hallituspaikkaa: ihan vaan näillä meriiteillä (että olet musta tai nainen) olet tehtäväsi ansainnut. Koomisesti yhtäkkiä jokaiselta kanavalta löytyi vähintään yksi musta uutistenlukija.
Lyonsin ikärasismiksi kokeman kuvion taustalla on monelle yritykselle tuttu aggressiivinen kasvustrategia ja Hubspotin tapauksessa Piilaaksolle tyypillinen IPO-kuvio. Jos haluat venture capital -rahaa, yrityksesi heitetään sukkulaan, joka lähtee pörssilistauksen polulle. Organisaatiosta pitää tehdä pörssisijoituskohteena mahdollisimman houkutteleva. Mikään ei ole sijoittajalle niin kiihottavaa kuin joka kuukausi raketinomaisesti nouseva myyntikäyrä.
Myyntikäyrä kasvaa ainoastaan tekemällä aggressiivisesti myyntiä. Siihen tarvitaan koneisto. Myyntikoneiston toimintaperiaatteet ovat sangen yksinkertaiset: palkataan armeija virkeitä, sosiaalisia, kilpailuhenkisiä nuoria, joilla ei ole elämässä vielä muuta vastuuta kuin saada itsensä bileiltaa seuraavana aamuna sängystä ylös ja töihin. Heillä on myös matalat elinkustannukset ja akussa 24/7 virtaa. Tämä poppoo laitetaan samaan tilaan, heille annetaan välineet ja tavoitteet, heidät yllytetään keskinäiseen kisaan ja joukkoon heitetään sokeriannostuksia (alkoholia ja karkkia). Kyllä siitä pirskeet syntyy!
Matalampi palkka ei haittaa, koska sosiaalinen ympäristö on osa vastiketta. Yhteenkuuluvuuden tunne on niin merkityksellinen, että sillä elää vaikkei oikeasti söisi mitään. Olen itsekin ollut töissä tällaisessa paikassa ja minusta se oli siihen elämäntilanteeseen nähden sangen erinomainen työpaikka. Kyllä tästä ikäongelma saadaan, jos kuvitellaan, että tuollaiseen skenaarioon heitetty, tässä tapauksessa 52-vuotias perheellinen, vakiintunut, säntillinen henkilö jaksaisi lähteä pullonpyöritykseen mukaan. En minäkään enää lähtisi. Eikä kyse ole tosiasiallisesti iästä.
Se, minkä Lyons lukee ikärasismina on oikeastaan vain tarpeenmukaista strategiasta ohjattua organisaation käyttäytymistä, yrityskulttuuria. Niitä arvoja ja asenteita, käyttäytymisen malleja ja pelisääntöjä, jotka edesauttavat strategian jalkauttamista. Lyons kokee yrityskulttuurin olevan kuitenkin vain termi tekosyylle harjoittaa ikärasisimia.
In the tech industry the practice of bros hiring bros is known as “culture fit,” and it’s presented as a good thing. The problem with “culture fit” is that unless you’re a twenty-something white person, you don’t fit. People of a certain age, people of color, and women — most of us, in other words — are often unwelcome. This huge, dynamic industry, which is generating so much wealth, has walled itself off from most of the workforce, telling millions of people that they cannot participate. This situation obviously shortchanges a lot of workers, but it also hurts tech companies by depriving them of talent. - Dan Lyons
Yrityskulttuuri tulisi ymmärtää käsitteenä, joka auttaa meitä tulkitsemaan toimiiko jokin työyhteisö meille sopivalla tavalla vai ei. Hubspot toimii kuten se toimii, koska sen strategia pakottaa sen toimimaan tällä tavalla. Jos se toimisi toisella tavalla, se ei todennäköisesti onnistuisi strategisessa tehtävässään odotusten mukaisella tavalla. Hubspotin kulttuuri on kuitenkin vain yksi yrityskulttuurin tyypeistä.
Lyonsin kirjassaan antamien esimerkkien perusteella tulkitsen, että hänen tarpeitaan vastaava kulttuuri on huomattavasti konservatiivisempi, ja se toimii perinteisen mallin mukaan ylhäältä alaspäin johdettuna. Sellaisessa kulttuurissa johto määrää, esimiehet monitoroivat ja yksilöt suorittavat. Sellaisessa työpaikassa keskitytään tekemään töitä ja kun työt tulevat valmiiksi, mennään kotiin. Sellaisessa kulttuurissa ero työn ja vapaa-ajan välillä on selkeä. Sellainen kulttuuri on ihan yhtä oikea yrityskulttuuri kuin Hubspotin kulttuuri, ja erittäin toimiva kulttuuri toimialoilla tai yhtiöissä, joissa menestyksekäs toiminta edellyttää tehokkuutta, yhdenmukaisuutta ja kontrollia. Minä en haluaisi olla töissä myöskään tuollaisessa kulttuurissa. Lyons viihtyisi sellaisessa todennäköisesti aika hyvin.
Diversiteetti on käsistä karatessaan kuin irti päässyt vihainen sonni. Se säntäilee punaisten vaatteiden perään täysin mielivaltaisesti. Kenties Lyonsin palkkaaminen oli Hubspotin tapa yrittää varmistaa, että sen kanavalta löytyy yksi musta uutisten lukija. Pieleen meni. Yhtä pieleen, kuin yritykset runnoa väkipakolla nelikulmiota pyöreästä reiästä sisään. Yhtä pieleen kuin kuvitella, että diversiteetti on ikä- ja sukupuolikysymys.