Riko kuplasi ja hakeudu ongelmiin – kansainvälisiin ongelmiin
Tässä kirjoittaa paatunut ongelmahunter. Piintynyt mimmi selvittämään päivittäin niin tekniikka-, henkilökunta-, asiakas- kuin henk. koht. probleemeja, kehityksen kehitystä, viestintää ja uuden työn malleja & kulttuuria. Hirveitä sotkuja – ja vähän niitä pienempiäkin. Kroonisesti. Koko ajan. Ei ole ollut yhtään ongelmatonta päivää sitten yrittäjäksi ryhtymisen, ja tässä on menty jo vuosikymmen. Kasvuyrittäjänä burn out on toinen nimeni ja stressihormonien taso on jumiutunut jo niin korkealle, että sehän on jo kehon normaalitila. Näillä mennään!
Viime keväänä sitten tapahtui kuitenkin ihme. Hommat rullasi ja aloin pitkästymään. Sanoin jättiplaah avattuani työvälineistöistäni niin Instagramin, LinkedInin, Facebookin, Twitterin kuin ylipäätään internetselaimen. Plllaaaaaaahhhh suorastaan liekehti ulos suustani, kun luin miljoonatta digitalisaatiosta ja uudesta työstä kertovaa blogia. Nää on nyt niin luettu ja nähty, sanoi alati koveneva ääni päässäni. ”Tee jotain muuta!”, se kirkui. Inbound ja retargeting tulee korvista pihalle, niin oma kuin muiden. Sori vaan, mutta hetkeen ei olla keksitty mitään jännää. Ollaan oltu tylsiä. Tosi tylsiä. Etenkin tietty peilikuvasta näkyvä pysyväiskaverini.
Pienellä itsetutkiskelulla tulinkin siihen tulokseen, ettei tylsyyden vika ollut niinkään intenetin somemaailmoissa ja niiden itseään toistavissa sisällöissä, vaan minussa. Olin urautunut. Elin kauniin pisneskuplani harmaassa norsunluutornissa tavaten kaltaisiani somedigisomediginomadi-ihmisiä rikkomatta kaavaani. Minä ”rohkea ja tulevaisuuteen suuntautunut.” Hah. Bullshit. Tylsyyden huipentuma. Boring. Läppäripöllö. Lälläri.
Minulla oli siis ongelma – ja ratkaisu. Jos ympäröivä maailma ei tarjoa riittävästi virikkeitä oikeasti uusien asioiden kehittämiseen, uusiin ongelmiin, niin maailmaa pitää muuttaa. Ja koska maailman muutos ei tullut minun luokseni, piti lähteä maailmalle.
Niinpä sitten menin ja painelin mistään mitään tietämättä Fuengirolaan avaamaan SuperAssareiden putiikkia. Reippain mielin kohti uusia ongelmia! – Ja niitähän tuli! Sitä saa mitä tilaa.
Kuplani repeytyi ja Twitterin avaamiseen ei ole ollut kuukausiin juuri mitään syytä. Tässä on ympärillä ihan oikeita ja konkreettisia ongelmia, ja omien ja muiden viisasteluihin ei ole ollut aikaa, saati tarvetta. Uusi maailmani on vaatinut näkökulman vaihtamisen taitoa. Se on muistuttanut siitä, että entinen kuplani ongelmineen oli hyvin pieni. Kun saa uusia virikkeitä, myös aivot alkavat tuottaa uusia ideoita. Tajunta konkreettisesti laajenee. Perspektiivi on palannut aloittelevan yrittäjän silmiin ja mieli on täynnä uusia mahdollisuuksia. Liiketoimintaan ja kehittämiseen, digitalisaatioon ja viestintään. Globaalin kulttuurin ja liiketoiminnan opetteluun.
On pitänyt opetella uudelleen pesuaineen ostaminen kaupasta. Ensin sieltä tuli mukaan pesuaineen sijaan huuhteluaine, toisella kertaa vessanpesuaine, kolmannen purkin käyttötarkoitus ei ole vieläkään selvinnyt, mutta sen jälkeen on koettu onnistumisia. Nyt osaan jo ostaa pesuaineen lisäksi oikeanlaisen huuhteluaineen ja tiskikoneeseen kirkastusainetta. Jonain kauniina päivänä taitoni kehittyy räätälöidyn iltapuvun hankintaan paikalliselta vaatturilta. Oottakaa vaan!
Pesuaineiden lisäksi myös ajatukset ovat kirkastuneet. Elämään on tullut uusia liiketoiminta-ajatuksia ja verkosto on kasvanut Fuengirolan mielenkiintoiseen ja värikkääseen yrittäjäjoukkoon. Opettelen Espanjan TESsiä ja yritän epätoivoisesti ymmärtää paikallisten ylinopeaa espanjaa siinä toistaiseksi onnistumatta. Rekrytointiongelmat ovat painelleet aivan next leveliin ja kaikkea sotkua ja ihmeteltävää riittää. I love it!
Ja samoin se on liiketoiminnassa kuin pesuainehankinnoissa. Urautunut mieli pitää herättää ja lähteä tekemään totuttuja asioita vaikeammin. Silloin mahdollisuus uuden luomiseen ja kehityksen kehitykseen nousee uusiin sfääreihin. On täysin eri asia perustaa toimipistettä Espanjaan kuin Suomen Helsinkiin. On oltava jälleen nöyrä ja aloittelija. Altavastaaja. Myönnettävä olevansa jälleen heikko, haavoittuva ja tietämätön.
Epävarmuus kun luo mahdollisuuksia. Uuden opettelu avaa uusia maailmoja – ja pisneksiä.
Kaikesta kinkkisestä huolimatta yrityksemme toimipiste on perustettu ja ensimmäiset työntekijät löytäneet paikkansa. Ensimmäisiä kauppoja väännetään paikallisten toimijoiden kanssa ja arki rullaa jouhevasti. Wannadon #SuperAspa on syntynyt ja ihan uudet pisnesmallit pyörivät takaraivossa odottaen hetkeään päästä julki pesästään.
Se vaan on niin, että kun rohkeasti menee, tekee ja opettelee uusia taitoja, siitä saavat lopulta asiakkaatkin hyvää. Nyt olen jo päässyt konsultoimaan asiakkaitamme Espanjan markkinasta ja siitä, millaista täällä on toimia. Mitä sudenkuoppia (pesuaineostosten) lisäksi on syytä välttää ja kuinka toiminta Espanjassa voi saada hyvinkin monen suomalaisen yrittäjän pisneksen lentoon. Kannattaisiko kokeilla? Oletko miettinyt asiaa? Onko pelkotilat liian korkealla? Lälläri. Kaikki pois läppärien takaa piilosta ja kohti uusia elämänmakuisia seikkailuja!
Tuhosin kuplani ja sain tilalle suuremman. Kansainvälisen. Yrittäjän on oltava tekevästi edelläkävijä, jotta voi oikeasti visioida ja palvella asiakkaitaan yhä paremmin, korkeammalta ja uusien näkökulmien siivittämänä.
Yrittäjän on hyvä avata ovi elämälle ja teoille. Epämukavuusalueelle. Oikeille ongelmille. Uusille ratkaisuille.
Go!