Sitä saat, mitä mittaat
Sitä saat, mitä mittaat, ja se, mitä mittaat, lisääntyy. Olennaista on kuitenkin se, että mittaat oikeita asioita. Mittarit tulevat ennen tavoitteita. Kasvun ja kannattavuuden mittaaminen on tavoitteiden seurantaa, kun taas strategia vastaa siihen, miten niihin päästään. Suuri kysymys on, millä avainmetriikoilla ja kriittisillä ajureilla mittaat yrityksen arjen toimintoja, jotta strategia toteutuisi. Eurot eivät aina ole se paras mittari, vaikka niitä strategian kautta tavoitellaankin.
Mittaaminenhan on helppoa, kun tiedetään täsmälleen, mitä halutaan saavuttaa ja millä keinoin. Usein, jos koskaan, sitä täydellistä, kirkasta näkemystä ei kuitenkaan ole saatavilla. Hyvä mittaristo kertoo kuitenkin kaikille, mikä on tärkeää sekä mitä mitataan ja miksi. Näin vastuu ja tavoitteet on helppo viestiä.
Kuvailen mittaamista usein käyttämällä esimerkkinä lentokentän toimintalogiikkaa
Lentokenttä toimii kuin projektiorganisaatio, jossa jokainen saapuva ja lähtevä lento on oma projektinsa. Jokaisen lennon saapumiseen tai lähtemiseen varataan tietyt resurssit, niin vuorovaikutukseen, purkamiseen, tankkaamiseen kuin lastaamiseenkin. Kun kaikki menee suunnitelmien mukaan aikataulussaan, resurssit on tehokkaasti käytetty ja lennot sekä lähtevät että saapuvat ajallaan. Jos operaatio jostain syystä venyy alkuperäisestä aikaikkunasta, sen hinta kasvaa merkittävästi ja se myöhästyttää muitakin toimijoita.
Johtoa kiinnostaa operaation käyttökatteet, mutta jos yrität johtaa arkea käyttökatteella, et saa ihmisiä ymmärtämään arjen valintojen merkitystä sen suhteen. Jos asetat jokaiselle työntekijälle mittariksi sen, kuinka hyvin saapumis- ja lähtöaikatauluissa pystytään pysymään, jokaiselle on harvinaisen selvää, kuinka he omalta osaltaan pystyvät asiaan vaikuttamaan. Näin päästään kiinni samaan käyttökatteeseen.
Se, mitä mitataan, seurataan ja johdetaan, tulee tehtyä
Mittauksen onnistumisessa yksinkertaistaminen on tärkeää. Ei riitä, että tiedät, mitä pitäisi mitata, jos kyseisen tiedon saaminen tai seuraaminen käy organisaatiolle liian raskaaksi. Mittaus pitää yksinkertaistaa syy-seuraussuhteiden kautta, jotta siihen pääsee kiinni yrityksen arjessa. Tunnista yrityksesi kriittiset ajurit ja kommunikoi ne, jotta jokainen tietää vastuunsa niiden edistämisestä, kun kaikki seuraavat samoja asioita. Lentokenttäesimerkissäkin se tärkein mittari on käyttökate, mutta sillä ei arkea motivoida, saati ohjata.
Suoritusta tulee mitata, mutta suorituskykyyn liitettävän mittarin pitäisi tukea myös toiminnan kehittämistä niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Pahimmassa tapauksessa käytät arvokkaita resursseja mittaamiseen keräten tietoa vähän siitä sun tästä, mutta keräämääsi tietoa ei hyödynnetä tai sen laatua ei seurata.
Uutta strategiaa ei voi mitata vanhoilla mittareilla. Talousmittarit varmasti säilyvät ennallaan, mutta kun keskeinen kysymys on se, tehdäänkö yrityksessä oikeita asioita uuden strategian toteuttamiseksi. Pystytäänkö oikea suunta tarkistamaan kuukausittain, entä viikoittain? Kun strategia on selkeä, se pitää purkaa arjen mittareiksi, joilla sen toteuttamisvastuu voidaan jakaa yrityksessä. Strategia on kirkas vain silloin, kun sitä on vaivatonta mitata ja helppo johtaa.