Yrittäjän uho, korporaatiojohtajan tuho
Yrittäjät haluavat rahaa, vapautta tai muuttaa maailmaa. Yleensä jälkimmäisistä tulee tekijöitä ja kaksi edellistä vaihtoehtoa jäävät pelkäksi yrittämiseksi. Vaikka suomenkielinen sana ”yrittäjä” onkin hieman harhaanjohtava, se kuitenkin kuvastaa sitä olennaista ominaisuutta, mikä suurten korporaatioiden parhaimmiltakin johtajilta puuttuu – äärimmäistä uskoa omaan tekemiseensä.
Itseäni viisaampia usein kuunnellessani, olen pitkään miettinyt mikseivät ketterät tiimit, sisäiset start-upit tai rohkeat ja nopeat korporaatiomuutokset juuri koskaan onnistu halutulla tavalla. Syy on yksinkertainen, korporaatiojohtajat eivät ole yrittäjiä, sillä yrittäjät eivät halua korporaatiojohtajiksi. Mikäli yrittämisen avulla kasvaa korporaatio, yrittäjä lyö joko hanskat tiskiin ja ostaa itselleen veneen tai perustaa uuden yrityksen itselleen ja aloittaa alusta.
Tänä sosiaalisen median luvattuna aikana, kaikki haluavat antaa itsestään nuorekkaan ja innovatiivisen kuvan. Todellisuus on usein toinen. Uudistuminen ja rohkeat strategiat laitetaan parin tappiollisen vuosineljänneksen jälkeen jäihin ja palataan takaisin vanhaan toimintamalliin pörssiromahduksen pelossa. Tällaista vaihtoehtoa ei yrittäjällä ole, koska ei ole mitään mihin palata. Toki olen myös usein todistanut jatkuvasti fokustaan vaihtavien start-uppien nousun ja tuhon, koska mihinkään ei keskitytä kunnolla, eikä kassavirroista huolehdita. Halukkaita yrittäjiä kyllä löytyy, sillä 99% start-upeista haluaa liitoutua korporaation kanssa.
Ääripäissä yrittäjät saavat aikaisekseen vain säälittävää räpellystä ja korporaatiot hierovat vanhentuneita prosessejaan loputtomiin. Kukaan ei saa mitään järkevää aikaisekseen ja ne tärkeimmät, eli asiakkaat menevät muualle.
Onko korporaatiojohtajien ongelmaan ratkaisua? On.
Jos liiketoimintasi vaatii radikaalia muutosta ja näyttää siltä, että ketterä yrittäminen start-up-tyyliin on tarpeen, sinulla on kaksi tapaa toimia. Raskaampi, mutta yleisempi tapa on liittoutua yrittäjien kanssa. Tämä vaatii aikaa, resursseja, merkittäviä investointeja ja huolellisen toimintastrategian. Yhteistyötä helpottamaan onkin olemassa juuri siihen erikoistuneita start-uppeja, joista ehkä tanskalainen Accelerate edustaa parhaimmistoa.
Toinen, parempi vaihtoehto on se sisäinen yrittäjyys. Sen onnistumismahdollisuuden luonti on helppoa, mutta vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä. Sisäiselle start-upille määritellään budjetti ja aika jona sen toimintaan ei kajota – ei siis pätkääkään. Kyseessä on oltava noin 2-3 vuoden aika. Aika on verrattain lyhyt, koska yleensä yrittäjän matka ensimmäiseen menestykseen kestää keskimäärin seitsemän vuotta. Suosittelemani 2-3 vuotta on kuitenkin useimpien korporaatioiden ehdoton kipupiste olla puuttumatta mahdollisesti kannattamattomaan toimintaan.
Jos siis haluat sisäistä yrittäjyyttä, määritä budjetti, kerää huippuporukka ja anna reilu työrauha. Ei se ainakaan huonommin mene kuin nykyisellä mallillasi.